|
Post by Tessa Sirppi on Jul 15, 2017 15:06:30 GMT
Tänne kaikki tallilaiset saavat käydä raapustelemassa tarinoita sellaisista asioista, jotka sijoittuvat Sirppilän arkeen, mutteivat välttämättä sovi hoitohevosen tai oman hevosen päiväkirjaan.
|
|
|
Post by Tessa Sirppi on Jul 15, 2017 15:17:02 GMT
15.07.2017 "Arvaa mitä Mira oon miettiny", mutisin tallityöntekijälleni. Vaaleaverikkö katsahti suuntaani uteliaasti heitellessä Crimen karsinasta lantoja kottikärryihin. "No?" tämä kysyi hieman uteliaaseen sävyyn, muttei ollut täysin varma mitä minun ajatuksistani taas pitäisi ajatella. "Jos kunnostettais pikkutallin alakerta, niin sinne sais vaikka neljä tai viis karsinaa", sanoin ja virnistin minua hieman mietteliäästi tuijottavalle hujopille. "Sulla on nytkin kahdeksan tyhjää karsinaa?" tämä yritti selvästi puhua minulle järkeä. "Niin, mutta sitten kun saadaan ne täyteen yksäreitä, mulla ei ois enää tilaa ostaa uusia tuntihevosi", naurahdin ja siirryin siivoamaan Marin karsinaa. Niin siis sen yksityishevos-Marin. Tallissa on kaksi Maria, niin väkisinhän tässä sekaisin menee. "Ja sä tarvitset uusia yksäreitä miksi?" Mira naurahti ja oli heittää lantapallerot käytävälle. "Nokun heppoi on kiva ostaa", sanoin hiljaa ja virnistin Miralle. Tämä pyöritteli silmiään ja lähti tyhjentämään täynnä olevia kottikärryjämme lantalalle. Olin oikeasti miettinyt paljon pikkutallin laajennusta. Mulla käy tunneilla paljon porukkaa, niin ei muutamasta ylimääräisestä tuntihevosesta ois mitään haittaa. Rahatilannekkin on kunnossa, niin ois varaa laajentaa. Karsinoiden siivoamisen jälkeen suuntasinkin suoraan pikkutallin alakertaan. Sinne oli sisäänkäynti pienen alamäen jälkeen tallin takaa. Alakerta ei ollut ihan niin suuri kuin yläkerta, mutta kyllä sinne näppärästi mahtuisi vaikka neljä täysikokoista karsinaa ja yksi ponikarsina. Toisesta ovesta on sisäänkäynti pieneen varastoonkin, jonne saisi hyvin varusteet. Paria karsinaa varten minulla olisikin jo karsinaelementit olemassa, mutta vähän niitä pitäisi lisääkin ostaa. Ehtisin hyvin vielä ennen talvea rakennuttamaan alakerroksen valmiiksi, eikä yksityistallikaan ole vielä täynnä. Tein jo kaiken maailman piirrokset suunnitelmistani, jonka jälkeen oli pakko suunnata tuntsaritalliin, jonne pian alkaisi valua lauantain maastoon lähteviä tuntilaisia. Hevosiakaan en ollut vielä jakanut, kun olisi tarkoitus kuunnella tuntilaisten toiveita. Itselleni ratsuksi tulisi tällä kertaa Romeo, jonka maastovarmuudesta minulla ei vielä ihan täyttä varmuutta ole. - Tessa
|
|
|
Post by Tessa Sirppi on Dec 25, 2017 10:24:15 GMT
25.12.2017 Ylläriheppoja Mira palasi tänään töihin lyhyehkön joululomansa jäljiltä. Itse olin hoitanut tallia yksin tämän viikon ja olihan se ollut urakkana suuri, mutta minulla ei pahemmin muita joulukiireitä ollut. Miran mukana töihin saapui nyt tämän kaksoisveli Miro, jonka olin palkannut Sirppilään uudeksi talliapulaiseksi. Tänään perehdyttäisimme häntä hieman aamutallin tekoon, jonka jälkeen nämä pääsisivät takaisin joulun viettoon. Aloitimme aamutallin tuttuun tapaan ylätallista. Olin alittanut illalla hevosten ruuat valmiiksi, joten jätin ensin talliapulaiseni laittamaan heiniä kottikärryihin ja itse kävin kippailemassa hevosille aamupöperöt.
"Tessa, mitä hemmettiä?!" kajahti ilmoille tallin puolelta hakiessani viimeisiä ruokaämpäreitä varustehuoneesta. Kurkistin ulos ovesta ja virnistin, koska arvasin kyllä jo mitä Mira ihmetteli. Tämä tuijotti seiskakarsinassa seisovaa Kottia, uljasta tukkajumalaa, yhtä uusimmista ostoksistani. "Niin mitä, Mira?" kysyin tyytyväinen hymy kasvoillani. Miro ihmetteli koko tilannetta, koska ei tiennyt hevosen olevan uusi. "Uus hevonen? Taas?" tämä kysyi ja osoitti Kottia. "Jep. Se on Kotti, 17v andalusialaisori", sanoin ja virnistin perään ja nojauduin sitten tarkoituksella kakkoskarsinan ovea vastaan ja Miran ilmeestä arvasi että tämä tajusi karsinan oven olevan kiinni, mikä selvästi tarkoitti että sielläkin on uusi asukas.
"Shettisvarsa? Mikä logiikka?" Mira kysyi ja katsoi silmät pyöreänä kakkoskarsinasta tätä tuijottavaa kirjavaa shetlanninponivarsaa. "Hän on Aksu, just vierotettu shetuvarsa. Hurmaava tapaus ja oikein luonteikas", esittelin karvaturrin ystävälleni tyytyväisenä. Tämä aina ihmetteli uusimpia hevosostoksiani, mutta muutaman päivän jälkeen ymmärsi että ostamani hevoset ovat ihan hyviä hevosia, vaikka ihmettelikin usein miksen osta normaaleja ratsastuskouluun täydellisesti sopivia hevosia.
Kun ylätallin hevosilla oli ruuat edessään, suuntasimme porukalla alatalliin, josta kuului jo ahneiden hevosteni kolisteluja. Avatessani oven huudahdin jotain: "hiljaa nyt, saatte kyllä ruokanne" - tapaista ja koko talli hiljeni. Taas lähetin Miran ja Miron hakemaan heiniä ja itse heittelin taas hevosille pöperöitä. Tässäkin tallissa odottaisi Miralle vielä kaksi yllätystä.
"Tessa oikeesti, neljä uutta hevosta? Mistä sait rahat näihin kaikkiin?" Mira kysyi ihmeissään ja silmäili kutos- ja seiskakarsinaan ilmestyneitä Apsua ja Eskoa. "Et sä tiiä mun rahatilanteesta mitään. Tää täs on Apsu, 7v angoloarabialainen ja tää toinen on Esko, pirun nätti marwariori", naurahdin ja silitin Eskon turpaa orin katsellessa minua ihmeissään. "Kiva kippurakorva", oli ainut mitä Miro tokaisi ja katseli ihailevasti Eskoa. "Okei okei, saat tehdä rahoillas ja tallillas mitä vaan, kunhan mä saan palkkani!" Mira naurahti ja myönsi lopulta että ovat ostamani hevoset ihan hienon näköisiä.
Lopulta kaikki hevoset oli ruokittu ja kutsuin Miran ja Miron kahvittelemaan talolleni, jossa vielä sopisimme Miron kanssa muutamista työsopimukseen liittyvistä asioista. Tiesin että tuntilaiset hullaantuisivat hyvännäköisestä vaaleasta miehestä, mutta heidän harmikseen Miro on hyvin varattu, häitä suunnitellaan kesäksi. Tämän kihlattu Krista Luotokin on tuttuni ja nainen käykin meillä yleistunneilla. Naisen lempiheppa on tähän asti ollut Regina, mutta hieman epäilen että uusi Apsu saattaa nousta naisen suosikiksi.
Sopimuksen teon jälkeen suuntasimme vielä tarhaamaan hevoset. Mira ja Miro lähtivät tarhaamaan alatallin hevosia ja minä suuntasin ylätalliin heti kerrottuani näille muutamista tarhausmuutoksista. Tänään pitäisi yrittää hieman tarhojakin siivoilla ja läpiratsastaa ainakin muutaman hevosta, kun tuntejakaan ei vielä tänään tai huomenna ole.
~ Tessa Sirppi
|
|
|
Post by Tessa Sirppi on Feb 18, 2018 12:46:55 GMT
15.02.2018 Estesennujen tunnin kootut lausahdukset
"Tää ei liiku... APUA MIKS TÄÄ EI LIIKU?"
"Purista perseellä, älä polvilla!"
"Apsu eteen! Siellä selässä ei saa jäädä himmailemaan, vaan anna sen liikkua"
"Ristikko.. puomi.. ristikko.. OKSERI, älä nuku!"
"Crimen versio tehtävästä: ristikko pukki puomi pukki ristikko pukki okseri pukkipukkipukki"
"Jos se pukittaa, pohkeella eteen, Crime hermostuu tollasesta nyhjäämisestä"
"Okei nyt sit liikkuu liian lujaa!"
"Tää tehtävä on niin simppeli, että ette voi epäonnistua.. tai toki voitte, mut sit mä oon pettynyt"
"Vielä kerran tää rata. Nyt sit ei mitään minivolttien vääntöä, vaan pidätte ne kuulolla ja ratsastatte tosissanne!"
Tunnin aiheena oli tosiaan sarjat ja simppelit radat, hepat kävi kuumina ja ratsastajia hieman hirvitti. Ratsuina oli kunnon tuliset kisahevoset, niin pakkohan sitä oli vähän kierroksia ottaa!
~ Tessa Sirppi
|
|
|
Post by Tessa Sirppi on Aug 10, 2018 15:26:20 GMT
10.08.2018 Paluu arkeen Vaikka kesähelteitä on edelleen luvassa, on nyt aika palata arkeen. Alkukesästä koko tallillinen hevosia muutti uuteen toimipisteeseemme, jossa puitteet ovat miljoona kertaa paremmat kuin vanhassa, vaikka vanha paikkakin oli oikein toimiva. Kun kerran suuri perintö mahdollisti pitkään myynnissä olleen hevostilan oston, oli tilaisuuteen tartuttava. Nyt olemme jo kesän asuneet uudessa paikassa, hevoset ovat saaneet kotiutua ja lomailla. Eivät hevoset tietenkään ihan täysin lomalla ole olleet, tallin henkilökunta ja muutamat tutut heppatytöt ovat niitä liikuttaneet ja pitäneet taitoja ja kuntoa yllä. Itse lomailin pari viikkoa Romeon kanssa Slovakiassa, jossa treenasimme ratsastusjousiammuntaa ammattilaisten opissa ja nautimme upeista maastoilumahdollisuuksista. Reissuni ajan tallia pyöritti Mira ja Miro, joten paikka ja hevoset olivat osaavissa käsissä ja pystyin keskittymään täysillä reissuuni. Tänään kuitenkin koitti paluu arkeen ja hevoset palasivat laitumilta tarhoihin. Tarharyhmät järjestyivät kohtuu kivuttomasti ja kaikki hevoset ovat tyytyväisiä tarhoissaan. Ratsastuskoulun tunnit alkavat maanantaina 27. elokuuta, joten nyt minulla on vielä pari viikkoa aikaa läpiratsastaa opetushevosia huolella, jotta tuntien alkaessa olisi oppilaille tarjolla mahdollisimman hyvin keskittyviä ja turvallisia ratsuja. Eniten odotan elokuulta kuitenkin Ronjan syntyvää varsaa. Tamma on kantavana upeasta ja monipuolisesta ruunikonkirjavasta orista JB Woohoo Blue ja varsasta olisi tarkoitus tulla itselleni projekti. Olen aina unelmoinut omasta projektista, jonka saisin tehdä itse aivan alusta alkaen, joten tässä on sille lupaava alku. Ronjakin on vielä hevonen parhaassa iässä ja tamman on ainakin osittain tarkoitus palata kilpakentille, sekä hieman kokeilla opetushevosen hommaa, jos tamman hermot kestävät sen. ~ Tessa Sirppi
|
|