|
|
Post by Tessa Sirppi on Jan 14, 2017 11:21:16 GMT
Päiväkirjassa seikkailee enimmäkseen nuori puoliveritamma Ronja ja tämän omistaja Tessa Sirppi.
|
|
|
|
Post by Tessa Sirppi on Mar 17, 2017 16:59:24 GMT
17/03/2017 Ronja kohotti päänsä korkealle ilmaan ja katseli huolestuneesti maneesin ovelle, josta kuului viheltelyä. Naurahdin tamman käytökselle ja vain hoputin ratsuni takaisin käyntiin. Maneesin ovi aukeni ja sisälle tuli Mira ja Jätti. Olin antanut ahkeralle tallitytölle luvan ratsastaa silloin tällöin suuren ruunan kanssa itsenäisestikkin.
"Ottakaa sen kanssa melko kevyesti, sillä on vielä illalla estetunti!" vinkkasin Miralle ja aloin sitten keräillä taas ohjia Ronjan selässä.
Taivuttelin Ronjaa suurilla ympyröillä ravaillen ja alkuun jouduin hieman hoputtamaankin nuorta puoliveristä eteenpäin, mutta vähitellen tamma alkoi liikkua ihan omallakin moottorilla. Kunnon alkuverryttelyiden jälkeen istuin harjoitusraviin ja otimme muutamat pohkeenväistöt molempiin suuntiin. Kyseessä on uusin tehtävä jota olemme alkaneet harjoittelemaan ja tamma on heti tajunnut jutun jujun todella hienosti.
Laukassa jumppasimme lähinnä suurella ympyrällä ja muutamilla suorilla, jotta sain Ronjan kantamaan itse itsensä ja vähitellen laukkaan tuli taas todella mukava tahti ja tasapaino. Ronjalla on luonnostaan hyvä laukka, joka kuitenkin vaatii hieman rohkaisua, jotta tamma näyttää parastaan. Laukkojen jälkeen nuori tamma oli jo melko hikinen, joten reippaiden loppuravien jälkeen annoin pitkät ohjat ja siirryin käyntiin.
Kiersimme muutaman kerran Miran ja Jätin kanssa tallipihan ympäri loppukäynneiksi, jonka jälkeen pysäytimme ratsumme tallin edustalle. Laskeuduimme ratsailta ja veimme ratsumme talliin.
"Kun noita tallityttöjä ei vielä kauheasti ole, niin viitsitkö tulla talliin auttelemaan sitten tuntien ajaksi? Tuskin kauheasti ongelmia tulee kun tänään on vaan Helppo B ja esteet, mutta ei sitä koskaan tiiä", kysyin Miralta naurahtaen. Tämä nyökkäsi heti ja myöntyi avuksi. Harjasin Ronjan hikiset karvat piikkisualla ja vilkaisin kelloon. Vasta kolme, hevoset siis saavat mennä vielä sisälle, mutta ensimmäisille tunneille tulevat hevoset pitäisi ottaa sisälle.
"Mira, kun oot vienyt Jätin pihalle, viittitkö käydä nappaamassa Heddan sisälle, niin mä otan Mossen ja Marin. Tuo Hedda johonkin hevostallin tyhjään karsinaan, niin sen ei tartte olla yksin ponitallissa", huikkasin työntekijälleni.
Ronja pääsi vielä ulkoilemaan, mutta tamman tarhakaveri Mari joutui lähtemään mukanani takaisin talliin. Mari pääsi karsinaansa syömään väliheiniä vielä ennen tuntilaisten tuloa ja palasin tarhoille hakemaan vielä Mossen sisälle. Dongola kyttäili matkalla tarhasta talliin vaikka mitä, mutta ei yrittänyt mitään tyhmää ja pääsimme turvallisesti talliin.
Kirjoitin nopeasti tuntilistan valmiiksi, josta tuntilaiset näkisivät hevosensa ja vein lapun tallin ilmoitustaululle. Lappuun olin lisännyt tiedon vielä siitä, että Hedda hoidettaisiin tällä kertaa hevostallin puolella. Hetken ehtisin hengähtää, jonka jälkeen pitäisi auttaa tuntilaisia, joista kaikki ovat ennenkin käyneet Sirppilässä tunneilla. |
|
|
|
Post by Tessa Sirppi on Mar 24, 2017 18:37:23 GMT
24/03/2017 "Kuules senkin diiva", naurahdin Ronjalle, joka huitaisi takajalallaan seinää. Monia jännitti tamman hieman lennokkaat takajalat, mutta minä tunsin tamman kuin omat taskuni ja tiesin, ettei se ikinä pahaa tarkoita, eikä Ronja ole kertaakaan osunut. Oli tamma onneksi vähentänyt jaloillaan huitomista.
Harjattuani Ronjan läpi, puhdistettuani kaviot ja varustettuani ratsuni, vedin kypärän päähäni ja lähdin taluttamaan rautiasta ulos tallista. Suuntana olisi Ronjan kanssa ensi kertaa tänä keväänä kenttä, joten odotettavissa olisi säpäkkyyttä ja pärinää. Aloitimme pitkillä alkukäynneillä maasta käsin, joiden aikana jo Ronja esitteli koreaa paikoillaan pomppivaa ravia ja pään heilutteluita.
Kun Ronja vihdoin malttoi kävellä rauhassa, nappasin juoksutusliinan irti ja talutin Ronjan jakkaran viereen, josta nousisin ratsaille. Kokosin ohjat heti käsiini, sillä tunsin Ronjan liikkuvan melko jännittyneesti. Aloimme nopeasti ravailla reippain liikkein eteenpäin, jolloin tammalle ei jäänyt aikaa miettiä pärinöitä. Jumppasin Ronjaa erikokoisilla ympyröillä ja suurieleisillä reippailla väistöillä.
Otin melko alkuun jo laukkaa kevyessä istunnassa koko kenttää ympäri. Alkuun Ronja jopa hieman tahmaili laukan kanssa, mutta kun se tajusi että saa mennä, heitti Ronja muutaman pikkupukkia ja laukkasi pirteästi eteenpäin. Verryttelylaukkojen jälkeen kokosin hieman laukkaa ja otin muutamat laukanvaihdot, jotka tulivatkin yllättävän helposti ja lennokkaasti.
Ravissa otin loppuun vielä muutamia avotaivutuksia ja Ronja oli oikein miellyttävä, eikä läheskään niin pärisevä mitä olin odottanut. Varmasti Ronjastakin oli kiva päästä jo pois maneesista ja kentälle jumppaamaan. Annoin Ronjan kävellä loppukäynnit pitkällä ohjalla ja sen jälkeen hyppäsin alas ratsailta.
Hoidettuani Ronjan pois ja vietyäni sen takaisin ulkoilemaan, kävin laittamassa kentälle muutamat kavaletit, joita menisin tänään Fensun kanssa. Suuntasin hakemaan sitten Fensun sisälle, jotta ehtisin vielä ratsastamaan ruunan ennen päiväheinien jakamista. |
|
|
|
Post by Tessa Sirppi on May 13, 2017 6:17:28 GMT
13/05/2017 Sekä Ronjan että Fensun kanssa vuoden 2017 kilpailukausi sai tänään alkunsa tallin omissa estekilpailuissa. Serkkuni Krista oli auttamassa hevosten hoitamisessa valmiiksi samalla kun itse jouduin olemaan muissa hommissa. Krista pääsi myös verryttelemään Fensun 80cm luokkaa varten, sillä itse olin silloin Ronjan selässä, jolle nämä olivat ensimmäiset kilpailut ikinä. Ronja käyttäytyi verryttelyssä todella hienosti, vaikka hieman jännittikin muita hevosia.
Ronjan ensimmäiset kilpailut menivät todella hyvin. Tamma oli radalla hienosti kuulolla, ei ollut turhan kuuma ja hyppäsi hienosti. Lopulta pääsimme jopa sijoituksille asti, joten kovinkaan paljoon ylpeämpi en tammasta voisi olla. Minut ja Ronja kuulutettiin siis palkintojenjakoon ja olimme sijoittuneet 3/9.
Heti Ronjan radan jälkeen olin luovuttanut tamman Kristalle kävelytettäväksi ja pois hoidettavaksi. Itse olin siirtynyt Fensun selkään ja ehdin ottamaan muutamat ympyrät verryttelyssä, testaamaan yhden hypyn ja heti sen jälkeen oli aika mennä radalle. Fensu kuumui tuttuun tapaansa todella reippaasti ja ylitti esteet liitävästi. Toiseksi viimeiselle esteelle, joka oli okseri, ruuna kuitenkin teki virhelaskelmat ja nappasimme mukaamme molemmat yläpuomit eli kahdeksan virhepistettä. Tämä tiputti meidät sijoituksilta ja lopulta sijoituimme 7/9.
Fensun kanssa menin vielä toisenkin radan, joka oli 90cm. En viitsinyt rasittaa ruunaa ylimääräisillä verkkahypyillä, joten kävin vain hieman ravailemassa maneesissa, jonka jälkeen vain kävelimme odotellessamme toista rataa. Toinen rata lähti aivan yhtä vauhdikkaasti kuin edellinenkin, mutta tällä kertaa oman mokani takia Fensu kielsi yhdelle esteistä, joten virhepisteitä napsahti sieltäkin reilusti. Toisen luokan sijoituksemme oli loppujen lopuksi 11/13, mutta olin muuten ratoihin ihan tyytyväinen ja kisakauden aloituksesta ja hätäisestä ilmoittautumisestani johtuen en ollut edes odottanut parempia suorituksia. |
|
|
|
Post by Tessa Sirppi on Sept 6, 2018 15:43:44 GMT
06.09.2018 Poksahda jo
Heräsin taas klo 12.00 herätyskelloni piipitykseen. Olin juuri saanut unen päästä kiinni, mutta nyt olisi taas aika suunnata talliin katsastamaan Ronjan tilannetta. Olimme alkuun jakaneet Miran kanssa vahtivuoroja, mutta olin nyt päättänyt loppuajan tarkkailla tammaa yksin. Ei se sitä varsaa nyt enää montaa päivää voi mahassaan piilotella.
Kävelin lähes pilkkopimeän tallipihan halki kohti tallirakennusta. Ilma oli kylmä ja vedin aamutakkini tiukemmin ympärilleni. Tallin ovien sulkemisesta oli vasta pari tuntia aikaa, mutta Ronja oli illalla ollut jotenkin levoton, joten suoritin ensimmäisen yötarkastuksen hyvissä ajoin. Talli oli pimeä avatessani pesarien välisen oven. Muutamat hevoset hörähtivät, mutta muuten oli todella rauhallista.
Napsautin pesareiden valon päälle ja kipitin varsomiskarsinalle, jossa Ronja oli kohta jo kuukauden majaillut. Kurkistin sisälle karsinaan ja sydämmeni hyppäsi kurkkuun. Ronja makaa! Joko se vihdoin varsoo?
Karsinaan kurkkiessani horjahdin vahingossa hieman eteenpäin, jonka seurauksena varsomiskarsinan ovi kolahti. Ronja nosti päänsä ja huomattuaan minut rautias nousi seisomaan. Tamma tuli kaltereiden luokse katsomaan minua uteliaana korvat hörössä.
"Ja paskat sä mitään varso. Nyt ihan oikeesti Ronja! Pullauta se varsa ulos", marisin jo hieman epätoivoiseen sävyyn. Tuhahdin vielä ja lähdin sitten harppomaan ovelle sammuttaen matkalla pesarin valot.
Matkalla takaisin talolle näppäilin puhelimeeni uuden herätyksen kahden tunnin päähän. Saisi se varsa jo syntyä, enhän minä huomennakaan jaksa tunteja pitää, jos joudun taas turhaan valvomaan koko yön.
Ja ei.. koko loppuyönkin herätykset ovat turhat, ei näy varsaa vieläkään.
|
|
|
|
Post by Tessa Sirppi on Sept 27, 2018 10:11:24 GMT
15.09.2018 Ronja päätti vihdoin luovuttaa varsan pihtaamisen ja varsoi kauniin suurikokoisen ruunikonkirjavan tammavarsan. Näillä näkymin varsa jää itselleni, mutta tietenkin tilanteet saattavat muuttua. Ronja ja varsa asuvat varsomiskarsinassa (karsina nro 9) ainakin varsan vieroitukseen saakka.
(Tähän tulee myöhemmin kuva varsasta, kunhan sen saan piirrettyä.)
|
|
